![]() |
![]() |
![]() |
Kilpailumaastoa hallitsee muutama reilunkokoinen mäki, joiden väliin jää lampia, peltoja ja metsää,
jonka kulkukelpoisuus vaihtelee lähinnä vuodenajan mukaan. Näinä aikoina heinä ja saniaiskasvit
vaikuttavat merkittävästi etenemisnopeuteen, mikä on aiheuttanut pohdintaa myös kulkukelpoisuuden
kuvaamisessa kartalle. Lopputuloksena on ollut, että hidastavan maapohjan pystyvihreä voi tarkoittaa
sekä hiljattain harvennettua kuusikkoa että nuorta männikköä, jonne on päässyt sekä valo että heinä.
Multaisille maille printattu "tuplapystyvihreä" puolestaan sisältää nokkosta ja muuta ikävää,
mutta itse maastopohja ei ole hidas edetä, jos aiemmin lähteneet ovat polkeneet urat paikoilleen.
Maastossa on myös harrastettu aktiivisesti koneellista puunkorjuuta, ja varsinkin lampien väliin
jäävillä mäillä risteilee paljon erikokoisia ja -ikäisiä ajouria. Näistä urista mukaan tähän kilpailuun
on valittu lähinnä tuoreimmat, suurimmat ja eniten reitinvalintoihin vaikuttavat.
Lasten radat on laadittu maaston helppokulkuisimmalle alueelle, mutta kilpailijoiden ikä huomioon
ottaen radat ovat silti erittäin fyysiset.
Pienenä lohdutuksena todettakoon, että puolivälin jälkeen suunnistus muuttuu jaloille helpommaksi.
Pään tulee toimia maaliin asti. Näistä pelotteluista huolimatta uskomme, että pitkän matkan
tavoiteajat alittuvat useassa sarjassa, koska kesä on ollut kuiva ja pehmeäkin alusta on mukavan
juostavaa.
Risto Haikonen ja Olli-Jussi Korpinen